Dokumenttielokuva
”Oulangan taimen” on visuaalisesti vahva tarina kansainvälisesti harvinaisesta järvitaimenesta, joka nousee kutemaan Venäjän puoleisista järvistä Suomen puolelle Kuusamon jokiin. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat Kuusamon dramaattisen kauniille jokialueille ja osittain Venäjän Karjalan suurille järville.
Tarina alkaa rajan takana Venäjällä, missä taimen kasvaa noustakseen kutemaan Kuusamon jokiin. Venäjän Karjalan suuret järvet ovat ainutlaatuisia kasvupaikkoja taimenille. On syntynyt kuitenkin ongelma siitä, miten ne pääsevät nousemaan takaisin Suomen puolelle kutupaikoilleen.
Järvitaimen kalastus
Suomen ja Venäjän rajalla sijaitsevassa Oulangan (Koutajoen) vesistössä elää yksi Euroopan viimeisistä luonnonvaraisista järvitaimenkannoista. Järvitaimen vaeltaa Venäjän Karjalan puolen kasvujärvistään lisääntymään Suomen puolelle Kuusamon syntymäjokiinsa.
Tämän syönnösvaellus alkaa järvillä tapahtuvan 1-3 kasvukauden jälkeen. Tyypillinen kudulle nouseva taimen ilman nykyisen kaltaista kalastusta olisi noin viisikiloinen ja 70-80 cm pituinen. Vaikka kolmikiloinen kirkas taimen on monilla koskilla ”merkkitapaus”, on tällainen kala biologisesti ajateltuna vasta nuorikko ja ensimmäistä kertaa kutuvaelluksella.
Jotta taimenkannoilla olisi mahdollisuuksia luonnolliseen lisääntymiseen, tulisi yli 60 cm taimenia olla lisääntymiskoskissa juuri ennen syysrauhoitusta ja 70-80 cm taimenten tulisi muodostaa vähintään viidennes kaikesta taimensaaliista.
Kuusamo, Oulangan kansallispuisto
Kuusamon vedet virtaavat Suomen puolella Pohjanlahteen ja Itämereen. Venäjän puolella ne laskevat Paanajärven ja Pääjärven kautta Vienanmereen. Kuusamon kolme suurta jokea laskevat itään. Ne
ovat olleet kalaisia jokia, missä järvitaimen on ollut vuosikymmeniä merkittävä saaliskala. Kaikissa joissa on ollut myös hyvä harjuskanta.
Vapaa-ajankalastajille nämä joet ovat olleet suosittuja kohteita. Jokiluonto on jylhä ja kasvustoltaan monipuolinen. Oulankajoki virtaa rauhallisesti hiekkarantojen reunustamassa suuressa laaksossa. Kitkajoki on muovannut uomansa jyrkkään, koskia kuohuvaan kanjoniin ja havupuiden peittämiin metsiin. Kuusinkijoki on maisemiltaan vaihteleva kalaisa joki.
Venäjän Karjala
Oulangan kansallispuiston naapuriksi Venäjän puolelle vuonna 1992 perustettu Paanajärven kansallispuisto on Oulankaa neljä kertaa suurempi. Molemmat kansallispuistot on tunnustettu kansainvälisesti arvokkaaksi alueeksi. Venäjän Karjalan luoteisosassa sijaitsevan kansallispuiston erikoisuus on koskematon luonto, eläimistön ja kasviston runsaus sekä upean kauniit maisemat.
Pääjärvi
Pääjärvi on Koutajoen vesistöön kuuluva suuri järvi, joka sijaitsee Venäjällä Karjalan tasavallan pohjoisosassa Louhen piirin Kiestingin kunnassa. Järveltä on Suomen rajalle linnuntietä alle 30 kilometrin matka. Pääjärven suurin pituus on 77 kilometriä ja suurin leveys noin 30 kilometriä. Järvessä on yli 30 saarta, joista useat suurehkoja. Pääjärven vedet virtaavat monien järvien ja jokien kautta edelleen Vienanmereen.
Paanajärvi
Paanajärven kansallispuisto on Karjalan tasavallan luoteisosassa, Louhen piirissä Suomen rajan pinnassa. Paanajärven kansallispuistossa on lähes koskematon luonto. Eläimistö ja kasvisto on runsasta ja maisemat erinomaiset. Rajan takana Suomessa on Oulangan kansallispuisto.
Tutkimuksia
Oulankajoen vesistössä, Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin, elää luonnonvaraisesti lisääntyvä ja perimältään omanlaisenaan säilynyt vaellustaimenkanta. Sellaiset ovat käyneet harvinaiseksi, ja myös Oulangan taimenen kanta on taantumassa hälyttävästi.
Kannan tilaan vaikuttaa yhtäältä kudun onnistuminen ja jokipoikasten selviytyminen Suomen puoleisilla jokialueilla, toisaalta nuorten kalojen mahdollisuudet saavuttaa sukukypsyyskoko syönnösalueillaan Venäjän järvissä. Tarvitaan suomalais-venäläistä yhteistyötä, jotta taimenkanta saadaan käännettyä kasvuun ja paremmin virkistyskalastusta kestäväksi.